Yrittäjyyttä ja läskilinssiä

Rakas päiväkirja

Olemme aloittaneet yrittäjyyden opiskelun. Opettaja on mukava ja hänellä on selvästi otetta asiaan. Se ainainen itsensä markkinointi, tai oman markkinointisuunnitelman teko vähän hirvittää minua. En yksinkertaisesti ole koskaan osannut markkinoida itseäni tai omia kykyjäni. Eräällä toisella tunnilla joku kysyi minulta vähän pilke silmäkulmassa, että enkö osaa kehua itseäni tarpeeksi, vai enkö osaa valehdella tarpeeksi. Luulen, että jälkimmäinen on asian laita, mutta se saattaa olla kumpainenkin.

Siitä huolimatta yrittäjyydessä on paljon tärkeitä asioita. Meille on opetettu esimerkiksi asiakkaan oikeuksia. Asiakkaalla on oikeus saada yrittäjältä sitä, mitä yrittäjä lupaa toimittaa sellaisena, kuin yrittäjä lupaa toimittaa sen. Näin ainakin suomessa. Ulkomailta tuotteita tilattaessa voi olla vaikeampi realisoida tätä oikeutta, mikäli myyjä on epärehellinen. Kuluttajasuojalaki koskee erityisesti yksittäistä kuluttajaa: tavallista pientä ihmistä. Ajatus on, että yritykset osaavat pitää puolensa toisia yrityksiä vastaan, mutta yksityishenkilöt ovat haavoittuvassa asemassa isojen yritysten puolelta.

Tämän ainakin muistan yrittäjyydestä. Yrittäjänä toimiminen siis tuo mukanaan vastuun: yhtä suuren vastuun, kuin se oma yrityskin on suuri.

Opiskelemme myös kansalaisena ja yhteiskunnassa toimimista. Siihen kuuluu kansalaisoikeuksien pohtiminen ja olemme päässeet siinä hyvään alkuun. Itse tosin koen, että tietyt kansalaisoikeudet eivät Suomessa käytännössä toteudu. Oikeus toimeentuloon ei toteudu niiden kohdalla, jotka eivät osaa itse sitä oikeutta itselleen hankkia. Oikeus elämään, ei toteudu kaikista hauraimpien ja syyttömimpien ihmisten kohdalla: syntymättömien lasten.

Tästä tullaan mukavasti toiseen aiheeseen. Meille annettiin eettisen pohdinnan tehtävä, jota en ole vielä sinänsä aloittanut kirjoittamaan, mutta johon liittyvän taustamateriaalin olen lukenut. Taustamateriaaliin kuuluu nuorisotyöntekijän eettinen ohjeistus ja Läskilinssi rakastuu -televisio-ohjelma sekä vapaaehtoisena lisälukemisena kaksi pitempää artikkelia moraalifilosofiasta.

Mielestäni Läskilinssi-sarja on jotakin, minkä kimppuun jokainen tämän päivän kukkahattutäti hyökkäisi huoletta. Siinä on asioita, joita en itse uskaltaisi tehdä televisio-ohjelmassa ja asioita, joita en haluaisi tehdä, mutta se ei ole niin mätä, kuin mitä se kukkahattutätien mielestä olsi.

Nuorisotyöntekijän eettinen ohjeistus taas on hiukan liian epäkonkreettinen, mikä vähentää sen viestin uskottavuutta, koska siitä voi vetää useitakin keskenään ristiriitaisia johtopäätöksiä.

Filosofia.fi-artikkeli moraalifilosofiasta on kaikista pahin. Minun on sanottava, että usein huomaan helposti ainakin muiden tekemät loogiset päättelyvirheet ja niitä on raskasta lukea silloin, kun kirjoittajan pitäisi oletusarvoisesti olla itseäni oppineempi ja älykkäämpikin. Kyseinen artikkeli oli täynnä niinsanottuja "logiikan kukkasia", joten sen lukeminen oli välillä hienoista kidutusta.

Tiistaina (eilen) käsittelimme eri ikävaiheita. Pääsimme lapsuudesta aikuisuuteen, ja pitkien, rönsyilevien ja paikoin hyvinkin syvällisten keskusteluiden puitteissa pääsimme melko suoraan kehdosta hautaan. Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa minulla on erilaisia asioita, jotka eivät ole menneet normien mukaan. Sitä vasten oli hyvin tervetullutta, että Istokin sanoi, että kaikkien kehitys poikkeaa oletusarvoista jollakin tavalla.

Monisukupuolisuus nousi lyhyesti puheenaiheeksi. Olen tässä asiassa tämän nykyisen kulttuurimme kanssa eri mieltä, mutta siitä luultavasti kirjoitan sinulle lisää myöhemmin.

Näitä pohdiskellen
Lassi